Feministi minä

Mä päätin ruveta feministiksi ja ruveta tykkäämään ittestäni. Samalla päätin olla muuttamatta itseäni kenenkään eteen. Elän vain itseni vuoksi, eikös se niin mene? Ja elämä on lahja, joten kai mun nyt omasta lahjastani pitää nauttia!

Kateus ja mustasukkaisuus hiiteen, nyt on Tiinan elämän aika.

Minä olen feminiinisten sukuun kuuluva olio ja minä aion elää elämäni ja nauttia siitä! ITSENI KANSSA!

Toki muutkin saa liittyä :)

Unelma

Mä haluan unelmoida. Ja sitä mä teenkin aika paljon lupia kyselemättä.

Mulla on haavena lähteä lukion jälkeen ulkomaille. Sen kun vielä tietäis, että minne. Ehkä mä lähden ensin vuodeksi Afrikkaan tai ties minne Aasiaan vapaaehtoistyöhn puoleksi vuodeksi. Sitten kun elämän realiteetit on kohdattu siellä suunnalla, voisin pompata opiskelemaan Isoon-Britanniaan, Saksaan tai Itävaltaan. Euroopassa jos nyt kuitenkin pysyttäs, kun ei mulla oo niin paljoo rahaa lähtee lätäkön takaisia pilvilinnoja leikittämään.

Opiskleuista haluaisin lähteä vielä vaihtoon. Mitäpä jos yliopiston kautta saisin järjestettyä vaihdon espanjan kieltä harjoittavaan maahan. Kai se englantikin olisi ihan jännittävä! Tai mitä jos ensin tekisin Bachelorin Briteissä ja sitten lähtisi sieltä vaihtoon jonnekkin Espanjaan ja sitten räjäyttäisin pankin ja karkaisin Australiaan! Tai mitä jos en opiskelisi ollenkaan ja muuttaisin Botswanaan tai Kongoon?

Ihanaa ihanaa ihanaa! Ei tässä muuta voi sanoa. Rakastan kun elämä on niin auki, eikä mulla oikeestaan oo mitään suunnitelmia ja sen takia voin tuhlata aikaani suunnittelemalla. Rakastan suunnittelemista! Rakastan suunnittelemista niin kauan kuin olen oikeutettu muuttamaan suunnitelmia.

Tykkään rikkoa rajoja. Ja se on kai se ominaisuus tässä sielussani, joka vihastuttaa ja ihastuttaa. Mutta olen silti vahvasti sitä mieltä, että jokaisen ihmisen pitäisi sanoa oma mielipiteensä. Miten muuten sitä sielun evoluutiota harrastetaan? Ei se edisty hiljaa olemalla. Nyt ihmiset oikeesti ämpäri päähän kouluun ja ihmisten mieliä järkyttämään! Näyttäkkää, että me ollaan kaikki persoonia ja me ollaan tosi ihmisiä jokainen. Käytä massamuotia, jos tykkäät siitä, mutta turha tunkea mitään sulkakorviksia korviinsa, jos ne kutittaa kamalasti. Itse kyllä tykkään sulista.

Ottakaa musta nyt sitten selvää. Lähden lenkille selvittämään päätäni.

Positiivisempaa pukkaa

Oikeastaan kun aloitin kirjoittamaan tätä postausta, päätin kirjoittaa itsensä kiduttamisesta. Mutta kun tehtäväkseni tulikin määäritellä kyseinen termi, päätin lopettaa siihen paikkaan. Keksin vain säälittävät lenkkipolun kulutussuunnitelmat ja semmosten miespuolisten henkilöiden kaipaamiseen kulutetut yöunet. Mutta aihe "itsensä kiduttaminen" jääkööt nyt tähän.

Olen viimein Suomessa ja minä "päätin" (=pakon alaisena) lähteä tutustumaan Savon perämetsiin. Ei täältä mitään sen ihmeellisempää ole löytynyt. Pari sataa hyttystä ovat valloittaneet tämänkin tontin ja huoneeni ovi on turvonnut niin pahasti, että se pieni yksityisyyden suojakin on jäänyt minulta pois.

Ei hätiä mitiä kuitenkaan! Minulla on kolme DVD:tä mukanani, Internet yhteys, monia luettavia kirjoja matkassa, sekä mikä typerämpää, kuin biologian ja äidinkielen kirjat. Voin tunnustaa olevani todella addiktoitunut biologiaan.

Pitäisi lähteä lenkille kuluttamaan tuota vuoden aikana ilmestynyttä vesimeloonia pois mahani päältä. Mutta kun ei jaksa niin ei jaksa.

Tiina nyt kiittää ja kuittaa. Ei täältä perälästä oikein mitään muuta ihmeellisempää kuulu. Loppupäivän suunnitelmista voin sanoa, että ruokaa, kävelyä (pienellä juoksulla somistettuna), lukemista ja elokuvia.

Kaisaniemi

Kävin kuuntelemassa Musea tänään. Oli aivan älyttömän siistiä. Kivaa :)
Tulin hyvälle mielelle.
Nyt haluan lukea saksaa ja ranskaa.
heihei

Addiktoitunut opiskelija

Mitä tänään on tapahtunut:
- Olen lukenut biologiaa ja kirjoittanut muistiinpanoja
- Päätin ruveta opiskelemaan omatoimisesti ranskaa päätoimisesti ja espanjaa sillain sivussa
- Suunnittelin suuren tulevaisuuteni

Kesälomaa on vielä kolmisen viikkoa jäljellä eli nyt on jotain pahasti vialla.

Minkä takia minulla on nyt kielet suorastaan nousseet päähän? Aikaisemmin VIHASIN kieliä niin suunnattomasti! Inhosin kieliä. Nyt kielet kuullostavat jopa kiinnostavilta. Olen mennyt totaalisen sekaisin. Miksi? Oi miksi?

Ei, opiskelu hulluus se tässä on iskenyt. Päätän jatkaa biodiversieetin tutkailemista.

Olen menettänzt järkeni.

Give me fire.

No hei.
Tänään ei ole mitään erikoista kerrottavaa.
Olen taas Suomessa ja se tönii mieleni rauhallista lamppua.
Saan ehkä epilepsia kohtauksen.
Typerä valopää.

Muusikkopuhetta.

Muusikot. Siinäpä vasta kysymysmerkkejä kerrakseen.
Minkä takia ne on oikeesti vaan niin kuumia?

Totta kai niitä poikkeuksiakin löytyy, kuvitellaanpa vaikka viisikymmentä vuotias äijänkäppänä, joka soittaa heviä metrin mittanen rasvainen hiuspehko päässään ja kulkee ylpeänä hihaton verkkopaita päällään. Turn off.

Mutta entäs sitten nämä herrasmiehet, jotka soittaa balladeja lemmityilleen ja tietävät jokaiseen hetkeen biisin, jota ruveta rämpyttämään? Minkä takia tytöt tykkää kitaristeista? Miksi?

Mietimme tätä aistihavaintojamme järisyttävää kysymystä ystävättäreni kanssa. Seuraava analyysi oli aika pitkälle potkiva: Ne kitaristit on intohimoisia. Kun mies ottaa kitaransa käsivarsillensa lepäämään, voi jo nähdä rakkauden iskevän kipinää silmäripsien takana. Vielä joskus kun se intohimo kohtaisi sen naispuolisen henkilön, joka kovasti toivoo voivansa jakavansa nuo näppärät kädet kitaran kanssa.
   Koska intohimo ei vielä riitä kertomaan koko tarinaa, päätimme jatkaa kertomustamme listaamalla tilannetajun. Oikea laulu löytyy joka paikkaan. Kai jokainen on toivonut, että jokaiseen tilanteeseen löytyy oma DJ taustalla, joka osaa sanoa kaiken yhteen kipaleeseen.

Ei. Nyt tuo kitaristi tuli tähän ja pitää lopettaa.

Mutta sanonpahan vaan, että kitaristit on KUUMIA!