Tänään soitin taas parhaalle kaverilleni apua huutaakseni. Mulla on ollu tässä viimeset kolme päivää aivan älytön masennus ja sen voi ehkä haistaa mun viimeisimmistä teksteistä. Joten nyt oon päättäny piristyä ja herätä tähän elämään, kun se on viimeinkin käseillä.
Eli oon kuunnellut aivoilleni kuiskuttavaa ABBAa ja totta kai Beatles on jättänyt lihaksiini mitä mahtavimmnan tunteen. Tuossa mä ruokapöydän ääressä aina tanssin ja laulan ja elän omaa oopperaani. Kivaa! On sitä vaikeeta selittää, kuinka yksi ystävä voi näin pelastaa päivän!
MAMMA MIA! HERE I GO AGAIN!
Mulla on taas uusia suunnitelmia! Oikeesti, huomenna jaksan ehkä nousta sängytä ylös, kun tänään se ei meinannut onnistua sitten millään! Viime päivät oon oikeesti vaan maannu sängyssä kahteen asti ikkunasta ulos tuijotellen ja ihmetellen, että mitäköhän tässä sitten tekis. Niin ja oon lukenut sitä kuuluisaa Harry Potteria ja paennut oikeesta maailmasta keskelle tylypahkaa. Oikeesti mun tekis aivan älyttömästi mieli suunnitella semmonen tajuton linna tällä hetkellä. Äläkä kysy, että miksi.
DON'T GO WASTING YOUR EMOTIONS.. LAY ALL YOUR LOVE ON ME!
Siis ABBA pelastaa mun elämää tällä hetkellä. Kiskoo mua ylös tuolta kellarista, jossa mä aina nukun. Antaa jotenkin toivoa huomiseen. Ihan oikeesti mulla on tullut joku älytön ABBA villitys. ABBA ABBA ABBA ABBA! GO ABBAAAAAA! Mä oon tainnu pimahtaa ihan lopullisesti.
Mitä mun pitäis tässä nyt enää sanoo. Ihan oikeesti, mä nousin suosta pilviin. Kiitos parhaan ystäväni ja terapeuttisten puhelinsoittojen. Mitä ihmettä mä teksinkään ilman sitä sikaa? Kiitos sille ihmeelliselle tähdelle, joka antoi minulle mahdollisuuden olla ihmellisten ihmisten ystävä. Mä nousen tästä kaamoksesta vielä. Oikeesti, mä oon aika varma, että mussa on vähän semmosta selviytyjän luonnetta. Kaks ja puolikasta viikkoo menee kyllä niin nopeeta. Että mun on turha siitä huolehtia. Siis elämä on vaan ihan tajuttoman kivaa. Mitä mää murisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti