Mun nimi on Tiina ja mä tykkään matkustella. Ihan näin vaan mainitakseni. Joskus kun mun tekee mieli juosta kalliolle ja hypätä alas, niin homma kaatuu siihen, että hengästyn liikaa, enkä jaksa enää juosta sinne parhaimmalle kielekkeelle. Pitäis harrastaa enemmän liikuntaa.
Ehkä ei kuitenkaan kun ikävä tappaa jo muutenkin. Pitää jättää varmaan jonkinmoinen kiitos-lista niille asioille, joille olen TODELLA kiitollinen. Ilman niitä, elämäni olisi ollut yhtä hiivattoman pullataikinan kanssa.
KIITOSLISTA
Amelie
Kiitos sinulle Amelie, joka muutit elämäni. Kiitos sinulle Yann Tiersen, joka sävelsit musiikin elämääni. Kiitos teille molemmille. Ilman teitä olisin jatkanut elämääni harmaan sumun keskellä, mutta nyt otin ison kangaspalasen ja rupesin huitomaan ympärilläni, niin johan rupes selviämään
Äiti
Kiitos sinullekin! Olemme riidelleet lähes jokaisesta asiasta, eikä sopua ole löytynyt helposti. Tämän vuoden aikana olen kuitenkin ymmärtänyt, että olet oikeastaan ainoa syy, minkä takia olen semmoinen kun olen. Ja itserakkaana henkilönä myönnän, että hyvää työtä olet tehnyt!
N ja K. Teidän avulla olen löytänyt pienen palan huumoria, selvinnyt nudistikylpylän aiheuttamista traumoista ja haaveillut kanadalaisista jääkiekonpelaajista. Onko jotain mitä en ole teille kertonut? On. Mutta kerronpa sen kohta kuitenkin. Jos lasketaan, että olen tuntenut N:n nyt tähän päivään mennessä 6 vuotta, niin alan herkistelemään. Olin 11 vuotias? Oi kyllä, ajat ovat muuttuneet. Niin kamalista hiustyyleistä, kuin ihanista pinkeistä hörheilöistä, polvisuojien kautta baarin tiskille.
Vaikeat hetket
Kukaan ei toivo itselleen vaikeita hetkiä, mutta alan oikeastaan vaihtaa mielipidettäni kyseisestä asiasta. Ne kasvattaa, ne muuttaa, ne opettaa. Mitä pahaa niissä on? Itse hetket on kamalia, mutta kärsin mielelläni sen viikon mielipahan ja saan lahjaksi opetuksen, joka kestää läpi elämän. Ei tätä elämää muuten selvittäisi.
Kanada ja James
Kanada ja James. Teille sanon vain, että Kiitos. Pelastitte aika aimo osan mun elämää. Kanada ja James, minulla tulee ikävä.
Kartat
Minne matkustan, minne tahdon, minne menen? Kartat kertovat vastauksen! Oli se sitten suunnistuskartta lähimetsiköstä tai koko valtavan maailman näyttävä paperi, kartat ovat silti suurin intohimoni. Tiedän U.S.An jokaisen osavaltion ulkoa, ja niin myös Saksan, kuin Australian ja Kanadankin. Tiedän Euroopan jokaisen valtion ja niiden pääkaupungit. Opettelin myös Etelä-Amerikan jokaisen valtion. Tällä hetkellä yritän oppia Afrikkaa ulkoa, mutta siinä on jo haastetta!
Arvet
Kuullostan sairaalta, mutta kaikki arvet mitkä mua peittää tässä karussa kehossa on kyllä muistoja. Vasen keskisormi: paljastin salaisuuden Kanadalle. Oikea keskisormi: menetin hyvän ystävän. Oikean käden selkämä: stressaanuin kun kerroin salaisuuden. Vasen käsi: Pippalot. Vasen käsivarsi, kolme arpea: mietin mitä teen elämälläni. Oikea sääri: kaksi ihan vaan sheivaamisesta, yksi ystävän hyvästelemisestä. Niska: kammottava luomi viimein pois elämästäni. Vasemman silmän alakulma: putosin pääedellä yläsängystä.
Arvet on vaan muistoja.
Omat aivoni
Ilman itseäni en olisi näinkään pitkällä. Päätän itse, mikä on oikein ja mikä väärin, vaikka välillä meneekin vähän vikaan. Oikeasti, kiitos sille joka antoi mulle nämä aivot. Olen perin ylpeä niistä. Omapahan on elämäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti